Kastejuhlan koristukset

Ihanat, pikkuisen pojan, kastejuhlat on nyt juhlittu ja kurkkukipu alkoi tänään painaa päälle. Taisin ottaa jonkin asteisen pikku stressin hommasta. Hehh..

Pompomit saatiin yhteisvoimin tehtyä ja tosiaan maltti oli valttia niiden auki "repismisessä". Hentoinen silkkipaperi kun tuppasi helposti repeämään, jos alkoi keskittyminen herpaantua ja puheripuli ottaa vallan askartelu hetkestä. Taittelimme paria eri kokoa, että tulisi vähän enemmän kontrastia meidän valkoisiin pilviin.
Pilvet kiinnitimme nastoilla kattoon siiman avulla.







Myös kuumailmapallo systeemi onnistui. Sekin pysyi katossa koukun ja siiman avulla.

Oli aivan mahtavaa päästä pitkästä aikaa tekemään kukkasidontaa. Tuntuu että tämä tauko niistä hommista on vaan ollut hyväksi. Olin jotenkin n. kaksi vuotta sitten aivan jumissa sitomisen suhteen. Nyt olen jo hieman armollisempi itselleni, enkä pelkää virheitä enää niin paljoa. Vaikkei minulla aivan hirmuisesti olekkaan kokemusta kukkasidonnasta, mutta nyt se tuntui niin kivalta sommitella kukat "paikoilleen". Ehkä joku kanava on auennut tämän nykyisen koulutuksen myötä! Luulen niin.

Puiseen kukkakoriin porattiin sopivan kokoiset reiät siimoille joka sivulle. Kori oli jo valmiiksi vuorattu muovilla, joten märkä kukkasieni vain sinne paikoilleen ja tökstöks kukkia/vihreitä siihen tökkimään. Etolasta löytyi muovinen ilmapallon pidike tikku ja hopeinen ilmapallo (jos olette tarkkasilmäisiä niin ilmapallon sisällä on pieni ledvalo, oli siis valmiina siellä) tikkuun kiinni ja tikku kukkasieneen. Sitten ohuesta narusta solmeilin verkon pallon ympärille ja tadaa, siinä se.



Ja mitkä tarjoilut!! Njam!






Sain myös tehtäväksi kastekranssin, johon valikoitui valkoista kerrattua eustomaa, valkoista morsiusharsoa, sinistä helmililjaa, eucalyptusta ja omasta takaa murattia sekä käytin vihreinä myös oman pelargonian lehtiä. Kävin myös ulkona napsimassa tammesta pieniä oksia, jotta saisin vähän metsäisää tunnelmaa töihini. Samat kukat toistuivat yllä olevassa kukkakorissa. Kastekranssi on tehty valmiiseen sienipohjaan ja siitä tuli aika runsas 😅 Alussa hieman pähkäilin miten se sieni saatiinkaan peitettyä ja mistä minun kannattikaan aloittaa. Mutta parin välimietinnän/kahvikupin jälkeen annoin vaan mennä.




Sandro-pojan kastemalja.




























Kommentit

  1. Vau, Satu, vau. Taas vain ihailen sinun kädenjälkeäsi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit