Verhot, oi verhot...

Tällä viikolla pääsin myös vehojen kimppuun. Kangas oli tilattu Finkonian nettikaupasta. Asiakas oli valinnut vaalean täyspellavaisen kankaan. Tarkemmin kauppaa tutkittuani, se sijaitsee Raumalla ja on erikoistunut pellava tuotteisiin. Itseäni alkoi kiinnostamaan pellavaiset aluslakanat, joita olen jo tovin himoinnut. Saattaapi mennä tilaus vetämään itseltäkin.

Mutta takaisin asiaan. Valmisverhojen pituudeksi toivottiin 160cm:ä, koska kohteessa on sähköpatterit, eikä pattereita saa siis peittää verhoilla paloriskin takia. Aloitin työt laskemalla käännösvarat ja sitten...

... esikutistetaan kangas. Kostutin suihkepullolla kankaan ja annoin sen hetken vettyä muoviin käärittynä. Sitten kävin höyrysilitysraudalla kankaan läpi. 


Kankaan kuivuttua leikkasin hulpiot pois.


Sivukäänteet 2cm + 2cm. Kylläpäs kevätaurinko alkaa jo ikkunoista sisään tulvia, ah.


Alakäänteet 10cm + 10cm, joihin myös ompelin... 


...paikat verhopainoille. Lyijäri demonstroi verhopainojen paikkaa, jotka siis uppoavat taskuun piiloon.



Ylä reunaan ompelin leveän verhonauhan 2cm:n käänteellä, jossa on siimat tankoa ja isolaineista rypytystä varten. Ja sitten loppuikin kuvien otto, koska tuli junalle kiire, sekä isoksi harmikseni verhojen pituuden heitto n. yhdellä sentillä...

Tämä heitto täytyypi siis vielä korjata. En voi ymmärtää miksi näin mulle aina käy. Ehkäpä minun siis täytyy vielä ahkerammin tarkistusmitata. Olen varmaan niin työntouhussa ja malttamaton näkemään lopputuloksen, että tarkistukset unohtuu jossakin vaiheessa. Höh. Ei taida Satusta ompelijatarta tulla, en ymmärrä kankaiden sielunelämää (vielä). 😅




Kommentit

Suositut tekstit